1. Erilainen käsitys tiedosta kuin tutkimukseen yleisesti liitetään, ja ylipäänsä tutkimustiedon luonteen, syntymisen ja käytön pohtiminen osana tutkimusta.
2. Ei niinkään pohdita sitä millainen on tutkijan ja tutkimusken kohteen suhde, miten tutkija vaikuttaa ja vaikuttaako - oletetaankin että tutkija tuo tutkimusprosessiin oman ammattiosaamisensa. Oleellista on silti että tieto tutkimuksessa tuotetaan yhdessä tutkittavien kanssa, yhteistoiminnassa.
3. Prosessi on yhtä tärkeä kuin tutkimuksen "tulos" - tai, tutkimusprosessi on itsessään tärkeä osa tutkimuksen tulosta.
4. Tutkimuksella siis pyritään johonkin, vaikuttamaan johonkin, saamaan aikaan jotakin.
Toimintatutkimus/ action research
Pikemminkin tutkimusstrategia tai eettinen lähestymistapa kuin varsinainen tutkimusmenetelmä. Voidaan käyttää hyvinkin erilaisia tiedon keruun menetelmiä. Oleellista on, että toimintatutkimus on prosessi joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen.
Toimintatutkimuksen isä on yhdysvaltalainen psykologi (myös sosiaalispykologian "isä") Kurt Lewin, jonka ensimmäinen menetelmää käsittelevä artikkeli oli "Action Research and Minority Problems". Lewin päätyi ajatukseen tutkiessaan rasististen asenteiden muuttamista. Toimintatutkimuksen tavoite on siis muuttaa yhteisön tapoja ja asenteita. Toimintatutkimusta ei tehdä ihmisten puolesta, vaan yhteistyössä ihmisten kanssa.
Arja Kuula (1999, 218) on kuvannut toimintatutkimuksen tutkimusprosessia:
- Tutkittavat ovat aktiivisia osallistujia muutos- ja tutkimusprosesseissa.
- Tutkijan ja tutkittavien suhteen perustana on yhteistyö ja yhteinen osallistuminen.
- Toimintatutkimus suuntautuu käytäntöön ja se on ongelmakeskeistä.
- Tutkimusprosessi on syklinen: ensin valitaan päämäärät, sitten tutkitaan ja kokeillaan käytännön mahdollisuuksia edetä päämääriin. Tämän jälkeen taas arvioidaan ensiaskelia ja muotoillaan ja tarkennetaan päämääriä, tehdään käytännön kokeiluja, arvioidaan näitä jne. Tutkimusprosessissa vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi. (siteerattu Törrönen & Vornanen Toimintatutkimus ) Toimintatutkimuksesta myös mainitussa Minäkö tutkija netti artikkelissa
Toimintatutkimuksesta on kehittynyt vahva työelämän ja työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävä tutkimus; sekä radikaalimpi suuntaus jossa tavoitteena on yhteisön emansipaatio, "empowerment", osallistaminen. Jälkimmäisestä esimerkkinä Paolo Freiren Participatory Action Research, jossa kyse on "communities of practice", jonkin asian, alueen, ilmiön jne ympärille syntyneen yhteisön hyväksi toimiminen.
Sosiologinen interventio
on taas ranskalaissosiologi Alan Tourainen kehittämä menettely. Tourainen interventio kohdistuu erityisesti yhteiskunnallisiin kamppailuihin ja konflikteihin. Touraine näkee että yhteiskunta kehittyy ja muovautuu tällaisissa kamppailuissa. Sosiologi ei voi pysytellä niissä puolueettomana, vaan tutkijan on tarjottava välineitä kamppailevalle yhteisölle tai ryhmälle analysoida omaa toimintaansa.
Interventio siis liittyy aina käynnissä olevaan toimintaan tai kamppailuun. Interventiota varten järjestetään tapaamisia, jossa tutkijat toimivat sihteerinä ja moderaattorina. Oleellista on jälleen ryhmän tai yhteisön jäsenten oma aktiivisuus tiedon tuottamisessa. Jacques Hamelin artikkelissa verrataan Tourainen ja Bourdieun menetelmiä.
Designtutkimus
Klaus Krippendorfin mukaan design tutkimus on oxymoron, eli ristiriitainen käsite, ts: perinteisen tutkimuskäsityksen mukaan design nimenomaan ei ole tutkimusta - koska sen tavoitteena on aina käytäntö, vaikuttaminen, muuttaminen.
On myös olemassa aivan perinteistä designiin liittyvää tutkimusta, tutkittaessa materiaaleja jne tuoteiden ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Käyttäjälähtöiseen designiin liittyy kuitenkin menetelmiä joilla on yhteistä mainittujen vaikuttamaan tarkoitettujen tutkimusmenettelyjen kanssa.
1. menetelmien tavoitteena on tavoittaa jotain muuta kuin eksaktia ja mitattavaa tietoa, saada näkemystä/ oivalluksia kohteesta - käyttäjien kokemuksesta, tarpeista.
2. samalla menetelmien tavoitteena on aktivoida käyttäjiä ja motivoida heitä kokeilemaan uusia tuotteita ja sovelluksia, eli siis vaikuttaa käyttäjiin ja muuttaa heidän tottumuksiaan.
Probe l. luotain: Gaver & Dunnen kehittämä menetelmä. Käyttäjille annetaan välineitä, kortteja, kalentereita kamera jne, ja tehtävä dokumentoida jotain ilmiötä tai aluetta jne jokapäiväisessä elämässään ja ympäristössään. Näin saadaan sekä em näkemyksellistä aineistoa; että visuaalista materiaalia käytettäväksi ideoinnissa jatkossa.
Samoin design prosessissa käytettävät työpajat ovat ikäänkuin ryhmähaastatteluita, jossa ryhmän keskustelua käynnistetään ja elävöitetään erilaisilla tehtävillä - karttojen täyttäminen, listojen laatiminen, käytäntöjen kuvailu käyttäen hyväksi käsin kosketeltavia materiaaleja.
Practice based research PBR (sivusto jolta löytyy menetelmän systemaattinen opas)
Kun tiedon tuottamisen perustana on jokin luova teos - performanssi, teatteriesitys, veistos, video jne - kyseessä on käytännöstä lähtevä tutkimus.
Tavallisesta luovasta toiminnansta PBRn erottaa se, että sen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa jolla on yleistä kulttuurista arvoa. Lähestymistapaan myös liittyy teoksellisen osan lisäksi kirjallinen osa, jossa esitetään tutkimuskysymys, määritellään tutkimuksen kohde ja alue, perustellaan sen merkitys, käydään läpi aiempaa tehtyä tutkimusta ja perustellaan sitä millä tavalla oma teos tuottaa uutta tietoa.
Taiteellinen tutkimus
voidaan nähdä PBRn erityisalueena.
Taiteellisessa tutkimuksessa on kyse todellisuuden tarkastelusta taiteen keinoin. Taiteellisessa tutkimuksessa yleensä aina kysytäänkin myös sitä millä tavalla todellisuutemme muodostuu.
Kirkkopellon mukaan "taide on todellisuuden tekniikka" - taide on yksi niistä muodoista joilla käsitämme ja ymmärrämme todellisuutta. Taiteellisessa tutkimuksessa taiteen harjoittaminen käytännössä - teos, performanssi, esitys - luo uutta teoriaa. Taiteellisen tutkimuksen kysymykset ovat myös aina yhteiskunnallisia kannanottoja: kenen ääni on tärkeä, millainen tieto on merkityksellistä. Taiteellisen tutkimusken tavoitteena on siis ottaa osaa maailmaan, todellisuuteen, yhteiskuntaan, ja vaikuttaa siihen.
No comments:
Post a Comment