Aluksi kuultiin Harri Sippolan esitys luovien alojen kehittämisen hankkeista Satakunnassa/ Porissa, ja erityisesti ns. Energiahelmi-hankkeesta. Sitten mentiin läpi tutkimuksen teon alkumetrejä ”The Craft of Research” teoksen pohjalta:
Aivan aluksi:
1. Kannattaa aina kirjoittaa tutkimussuunnitelma itselleen. Mitä haluaa tutkia? Miksi? Millaisia asioita pitää ottaa huomioon? (ns teoria – aiempi tutkimus – muu kirjallisuus – kohde: keitä – idea tutkimusasetelmasta). Tähän suunnitelmaan voi sitten tutkimuksen kuluessa aina palata, korjata sitä tai tehdä sen pohjalta valintoja ja rajauksia.
2. Rohkeutta!
- tutkimuksessa ei ole eikä pidäkään olla itsestään selviä tuloksia. Ongelmat kuuluvat asiaan.
- Kirjoita koko ajan omat mietteesi – älä vain kopioi ja alleviivaa. Kirjoittamalla nousee esiin uusia seikkoja – ja samalla kasvaa varanto ajatuksia ja ilmauksia.
- Muista eri alueet
- Hae apua: puhu työstä toisille – ohjaaja, kollegat
- Kun ongelmia nousee: niitä pitääkin olla! Ja, vain kokemus opettaa, tekemisen oppii vain tekemällä – siis eteenpäin vain.
Tutkimuksen suunnittelu
1. Aihe: tarpeeksi spesifi että selviät
2. Aiheesta => tutkimuskysymykset => tutkimusongelma
3. Aineisto eli tutkimusasetelma joka kykenee vastaamaan kysymyksiin.
Jälleen: kirjoita, muistiinpanoja, ideoita, tekstinpätkiä siitä mitä mietit, miten asiat liittyvät toisiinsa jne.
Muista: tutkimus ei etene yhtä siivosti ja loogisesti kuin ohjeet – löydät itsesi tekemästä johtopäätöksiä ennen kuin olet kerännyt aineiston; ja usein aineiston analyysi johtaa tutkimusongelman tarkistamiseen.
Tutkimus ryhmätyönä: puhukaa paljon – sopikaa mistä ollaan yhtä mieltä ja missä jokainen voi tehdä omien näkemystensä mukaan – sopikaa työnjaosta.
Tutkimuksen aihe:
Yleensä lähtee liikkeelle kiinnostuksesta johonkin, ns. ”älyllistä kutinaa”, halua selvittää jotain, jokin mikä pohdittaa.
1. Aloita siitä mikä sinua itseäsi kiinnostaa. (Luovuuden johtaminen)
2. Listaa 4 – 5 aiheeseen liittyvää aluetta josta haluat tietää lisää.
3. Valitse näistä se joka kiinnostaa eniten/ joka on tarpeeksi rajattu/ josta tiedät löytäväsi kirjallista jne. aineistoa.
4. Tällä kurssilla kannattaa valita aihe jossa voi kokeilla ns. laadullisia menetelmiä, etnografiaa, osallistavia menetelmiä, taiteellisen tutkimuksen lähestymistapoja.
Aiheen rajaus:
lisää kiinnostuksen kohteeseen määreitä, kohdenna se johonkin tiettyyn paikkaan, ryhmään, ominaisuuteen jne. (Luovan johtamisen keinot – luova johtaminen IT alan yrityksissä – luovan johtajan ominaisuudet)
Aiheesta kysymyksiin:
Esitä aiheelle kysymyksiä. Hyvä tutkimus lähtee siitä mitä et vielä tiedä, mutta mitä haluaisit tietää.
Helpommat ja taustoittavat: Kuka, mitä, koska, missä?
Varsinaiset pähkinät: Miten, miksi, millainen?
Varsinaiset pähkinät: Miten, miksi, millainen?
Järjestä kysymykset – niistä voi aueta tutkimuksen osa-alueita, jäsennystä miten edetä.
Kysymys ja sen merkitys:
1. Nimeä aihe: tutkin _______ .
2. Esitä kysymys muodossa: tutkin ______, koska haluan tietää _______.
3. Perustele: tutkin ______, koska haluan tietää _____, jotta voisin ymmärtää ______.
Kysymyksistä tutkimusongelmaan
Tutkimusongelma on kommunikoitavissa muille, ja vakuuttaa ihmiset tutkimuksen merkityksellisyydestä.
Käytännölliset ongelmat ja tutkimusongelma: käytännöllinen ongelma syntyy eletyssä elämässä. Tutkimusongelma syntyy tutkijan päässä, on siis jo käsitteellistä ajattelua.
