13.10 Tutkimussuunnitelmasta

Periaatteessa tutkimussuunnitelmia on kahta lajia: se joka tehdään itselle, ja se joka tehdään muille.

Tutkimussuunnitelma itselle

Tutkimussuunnitelma jonka kirjoittaa itselleen on tärkeä väline oman tutkimuksen edistymisessä - tutkmuskysymyksen selvittämisessä, työn ajoittamisessa ja jäsentämisessä, ratkaisujen ja valintojen tekemisessä.

1. Tutkimuksen idea.:
Kirjaa mistä tutkimuksessa on kyse, mitä oikeastaan haluat tutkia? Mikä siinä sinua kiinnostaa? Miksi haluat tietää jotain juuri tästä? Kirjaa myös salaisimmatkin haaveet ja aikeet - jos tarkoitus on pelastaa maailma, mullistaa tiede, järkyttää porvaria jne. Tai, haluat ehdottomasti kokeilla tiettyä menetelmää... Usein nämä perimmäiset motiivit ohjaavat tutkimusta, eli on hyvä olla niistä tietoinen.

2. Miten haluat edetä:
Mitä kaikkea pitää tehdä ja muistaa kun lähtee tekemään tutkimusta juuri tästä aiheesta?
Millaista aineistoa tarvitset - millaiseen kirjallisuuteen on syytä perehtyä? Mitkä ovat esim. sellaiset perusteokset joista on oltava tietoinen, vaikka ei käyttäisikään niitä.

Mieti myös konkreetisti mitä kaikkea on tehtävä, tee lista, laadi jäsennys ja aikataulu. Se helpottaa, homma ei enää tunnu yhdeltä suurelta mökyltä jossa kaikki on yhtä aikaa ongelmallista.

3. Mikä on tutkimuskysymys?:
Mikä on tutkimuskysymys? tutkimusongelma?
Mikä on tutkimusasetelma?

Anna tutkimukselle nimi - kehitä lauseen tai kahden kuvaus jolla voit selittää mitä olet tekemässä.


Hakemustiede eli tutkimusuunnitelmat julkiseen  jakoon


Tämä on sinänsä helpompaa siinä mielessä, että yleensä tahoilla joille pitää jättää tutkimussuunnitelma jotain julkista prosessia varten, on myös omat selkeät kriteerinsä ja ohjeensa siitä mitä suunnitelmaan pitää tulla. Mutta se oma suunnitelma itselle on hyvä paperi olemassa myös tällaisia suunnitelmia laadittaessa.

Muita ennenkaikkea: Otsikko! abstrakti! ja avainsanat!

Taikin ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi haettaessa jatko-opiskelupaikkaa:

Suomen Akatemian ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi:

Tekesin tutkimushakemus:

Ensi kerraksi: tutkimussuunnitelmia!

Eli 13.10 mennään läpi jokaisen tiimin tutkimussuunnitelma. Tuokaa edes jokin listaus ja näkemys, 1 liuska riittää:

1. Idea: mitä halutaan tutkia

2. Tutkimuskysymys ja tutkimusongelma?

3. Tutkimusasetelma ja menetelmä(t): miten kysymyksen aiotaan vastata?

4. Jokin käsitys siitä millaista aineistoa, teoriaa, kirjallisuutta, edeltävää tutkimusta jne aiotaan sisällyttää...

Muistakaa että tämä on menetelmäharjoituskurssi jossa on tarkoitus kokeilla villejä ideoita, sellaisiakin joilla ei saada mitään varmaa ja siistiä tietoa kysymyksestä.

Käyttäkää toki tarvittaessa aiemmin annettuja menettelyvinkkejä tutkimuskysymyksen löytämiseksi. Ottakaa yhteyttä jos siltä tuntuu.

Tutkimuksen tekoon aikaa sitten lokakuun puolesta välistä marraskuun loppuun: raportteja otetaan vastaan ja pidetään viimeinen tapaaminen viikolla 48.

6.10 Vaikuttavia tutkimusmenetelmiä ja -otteita

Tämän kerran aiheena ovat hyvinkin erilaiset menetelmät ja lähestymistavat, joita yhdistää mielestäni se, että tutkimuksen avulla pyritään vaikuttamaan johonkin - ihmisiin, yhteisöön. Näitä erilaisia tapoja yhdistää:

1. Erilainen käsitys tiedosta kuin tutkimukseen yleisesti liitetään, ja ylipäänsä tutkimustiedon luonteen, syntymisen ja käytön pohtiminen osana tutkimusta.

2. Ei niinkään pohdita sitä millainen on tutkijan ja tutkimusken kohteen suhde, miten tutkija vaikuttaa ja vaikuttaako - oletetaankin että tutkija tuo tutkimusprosessiin oman ammattiosaamisensa. Oleellista on silti että tieto tutkimuksessa tuotetaan yhdessä tutkittavien kanssa, yhteistoiminnassa.

3. Prosessi on yhtä tärkeä kuin tutkimuksen "tulos"  - tai, tutkimusprosessi on itsessään tärkeä osa tutkimuksen tulosta.

4. Tutkimuksella siis pyritään johonkin, vaikuttamaan johonkin, saamaan aikaan jotakin.

Toimintatutkimus/ action research

Pikemminkin tutkimusstrategia tai eettinen lähestymistapa kuin varsinainen tutkimusmenetelmä. Voidaan käyttää hyvinkin erilaisia tiedon keruun menetelmiä. Oleellista on, että toimintatutkimus on prosessi joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen.

Toimintatutkimuksen isä on yhdysvaltalainen psykologi (myös sosiaalispykologian "isä")  Kurt Lewin, jonka ensimmäinen menetelmää käsittelevä artikkeli oli "Action Research and Minority Problems". Lewin päätyi ajatukseen tutkiessaan rasististen asenteiden muuttamista. Toimintatutkimuksen tavoite on siis muuttaa yhteisön tapoja ja asenteita. Toimintatutkimusta ei tehdä ihmisten puolesta, vaan yhteistyössä ihmisten kanssa.


Arja Kuula (1999, 218) on kuvannut toimintatutkimuksen tutkimusprosessia:

• Tutkittavat ovat aktiivisia osallistujia muutos- ja tutkimusprosesseissa.
• Tutkijan ja tutkittavien suhteen perustana on yhteistyö ja yhteinen osallistuminen.
• Toimintatutkimus suuntautuu käytäntöön ja se on ongelmakeskeistä.
• Tutkimusprosessi on syklinen: ensin valitaan päämäärät, sitten tutkitaan ja kokeillaan käytännön mahdollisuuksia edetä päämääriin. Tämän jälkeen taas arvioidaan ensiaskelia ja muotoillaan ja tarkennetaan päämääriä, tehdään käytännön kokeiluja, arvioidaan näitä jne. Tutkimusprosessissa vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi. (siteerattu Törrönen & Vornanen Toimintatutkimus  ) Toimintatutkimuksesta myös mainitussa Minäkö tutkija netti artikkelissa 

Toimintatutkimuksesta on kehittynyt vahva työelämän ja työyhteisöjen kehittämiseen tähtäävä tutkimus; sekä radikaalimpi suuntaus jossa tavoitteena on yhteisön emansipaatio, "empowerment", osallistaminen. Jälkimmäisestä esimerkkinä Paolo Freiren Participatory Action Research, jossa kyse on "communities of practice", jonkin asian, alueen, ilmiön jne ympärille syntyneen yhteisön hyväksi toimiminen. 

Sosiologinen interventio

on taas ranskalaissosiologi Alan Tourainen kehittämä menettely. Tourainen interventio kohdistuu erityisesti yhteiskunnallisiin kamppailuihin ja konflikteihin. Touraine näkee että yhteiskunta kehittyy ja muovautuu tällaisissa kamppailuissa. Sosiologi ei voi pysytellä niissä puolueettomana, vaan tutkijan on tarjottava välineitä kamppailevalle yhteisölle tai ryhmälle analysoida omaa toimintaansa.

Interventio siis liittyy aina käynnissä olevaan toimintaan tai kamppailuun. Interventiota varten järjestetään tapaamisia, jossa tutkijat toimivat sihteerinä ja moderaattorina. Oleellista on jälleen ryhmän tai yhteisön jäsenten oma aktiivisuus tiedon tuottamisessa. Jacques Hamelin artikkelissa verrataan Tourainen ja Bourdieun menetelmiä. 

Designtutkimus

Klaus Krippendorfin mukaan design tutkimus on oxymoron, eli ristiriitainen käsite, ts: perinteisen tutkimuskäsityksen mukaan design nimenomaan ei ole tutkimusta - koska sen tavoitteena on aina käytäntö, vaikuttaminen, muuttaminen. 

On myös olemassa aivan perinteistä designiin liittyvää tutkimusta, tutkittaessa materiaaleja jne tuoteiden ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Käyttäjälähtöiseen designiin liittyy kuitenkin menetelmiä joilla on yhteistä mainittujen vaikuttamaan tarkoitettujen tutkimusmenettelyjen kanssa.

1. menetelmien tavoitteena on tavoittaa jotain muuta kuin eksaktia ja mitattavaa tietoa, saada näkemystä/ oivalluksia kohteesta - käyttäjien kokemuksesta, tarpeista.

2. samalla menetelmien tavoitteena on aktivoida käyttäjiä ja motivoida heitä kokeilemaan uusia tuotteita ja sovelluksia, eli siis vaikuttaa käyttäjiin ja muuttaa heidän tottumuksiaan.

Probe l. luotain: Gaver & Dunnen kehittämä menetelmä. Käyttäjille annetaan välineitä, kortteja, kalentereita kamera jne, ja tehtävä dokumentoida jotain ilmiötä tai aluetta jne jokapäiväisessä elämässään ja ympäristössään. Näin saadaan sekä em näkemyksellistä aineistoa; että visuaalista materiaalia käytettäväksi ideoinnissa jatkossa.

Samoin design prosessissa käytettävät työpajat ovat ikäänkuin ryhmähaastatteluita, jossa ryhmän keskustelua käynnistetään ja elävöitetään erilaisilla tehtävillä - karttojen täyttäminen, listojen laatiminen, käytäntöjen kuvailu käyttäen hyväksi käsin kosketeltavia materiaaleja.

Practice based research PBR (sivusto jolta löytyy menetelmän systemaattinen opas)

Kun tiedon tuottamisen perustana on jokin luova teos - performanssi, teatteriesitys, veistos, video jne - kyseessä on käytännöstä lähtevä tutkimus.

Tavallisesta luovasta toiminnansta PBRn erottaa se, että sen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa jolla on yleistä kulttuurista arvoa. Lähestymistapaan myös liittyy teoksellisen osan lisäksi kirjallinen osa, jossa esitetään tutkimuskysymys, määritellään tutkimuksen kohde ja alue, perustellaan sen merkitys, käydään läpi aiempaa tehtyä tutkimusta ja perustellaan sitä millä tavalla oma teos tuottaa uutta tietoa.

Taiteellinen tutkimus

voidaan nähdä PBRn erityisalueena. 

Taiteellisessa tutkimuksessa on kyse todellisuuden tarkastelusta taiteen keinoin. Taiteellisessa tutkimuksessa yleensä aina kysytäänkin myös sitä millä tavalla todellisuutemme muodostuu. 

Kirkkopellon mukaan "taide on todellisuuden tekniikka" - taide on yksi niistä muodoista joilla käsitämme ja ymmärrämme todellisuutta. Taiteellisessa tutkimuksessa taiteen harjoittaminen käytännössä - teos, performanssi, esitys - luo uutta teoriaa. Taiteellisen tutkimuksen kysymykset ovat myös aina yhteiskunnallisia kannanottoja: kenen ääni on tärkeä, millainen tieto on merkityksellistä. Taiteellisen tutkimusken tavoitteena on siis ottaa osaa maailmaan, todellisuuteen, yhteiskuntaan, ja vaikuttaa siihen.

29.9. Etnografia

29.9. Etnografinen tutkimus

Suositeltuja opuksia listattuna linkkeihin.

”Kimmo Vuorisen artikkelista:  Etnografia (ethnography) on laadullinen tutkimusmenetelmä, jota käytetään useilla tieteenaloilla tutkimaan erilaisten yhteisöjen kulttuurisia järjestelmiä. Etnografia ei ole mikään yksittäinen tiedonkeruumenetelmä vaan pikemminkin tutkimuksen tyyli, jossa tavoitteena on ymmärtää ihmisten toimintaa ja sen sisältämiä sosiaalisia merkityksiä tietyssä ympäristössä. Vaikka itse tutkimuksen yksityiskohdat saattavat vaihdella, etnografinen tutkimus sisältää yleensä luonnollisissa olosuhteissa tehtävää periodimaista kenttätyötä sen kulttuurin tai ryhmän parissa, joka on tutkimuksen kohteena. Ajatuksena on tietoinen kohteeseen sisälle meneminen, siihen henkilökohtaisesti tutustuminen, havainnointi ja oppiminen. (Anderson, 1992.)”

1.     Yhteisöjen kulttuuristen järjestelmien tutkimus

Oleellista on se että inhimillinen toiminta, inhimillisten yhteisöjen ilmiöt, instituutiot, rakenteet – inhimillinen ymmärrys ja havainnointi ovat aina merkityksellisiä. Ihmiselle maailma on merkityksellinen ja koetaan merkitysten kautta.

Tämän merkityksellisen todellisuuden tutkimus ei mielestäni vielä erota etnografista menetelmä ja etnografista aineistoa omakseen – kaikki yhteiskuntatieteellinen tutkimus koskee yhteisöjen kulttuurisia järjestelmiä.

Erityistä etnografialle on huomion kohdistaminen käytännön todellisuuteen. Ilmiöitä, rakenteita, toimintaa tarkastellaan käytännön todellisuuden tasolla. Etnografia ei etsi yleistyksiä, vaan pikemmin yleisten periaatteiden käytännöllisiä sovelluksia – mikä on perhe, nuorisokulttuuri jne.

Ja tärkeää etnografisessa tutkimuksessa on ilmiön ymmärtäminen, ja erityisesti sen ymmärtäminen ”sisältä käsin”. Ilmiöitä ei tarkastella ulkoa vaan niihin mennään sisään, etsitään tutkittavien ihmisten omaa tapaa hahmottaa asia.

2.     Tutkijan läsnäolo

Eli oleellista on siis tutkijan läsnäolo tutkimuskohteessaan. Asioita ei tarkastella etäältä, kirjallisista lähteistä saatava tieto ei riitä, vaan on mentävä ilmiön, kulttuurin, kohteen keskelle, asetuttava sille alttiiksi itse.

Samalla tärkeä osa tutkimusta onkin tutkijan oman roolin pohtiminen, millä tavalla tutkija ja tutkimus vaikuttaa ilmiöön itseensä; millä tavalla tutkijan omat käsitykset ja ymmärrys sitä rajaa jne.

3.     Jokapäiväiset tilanteet

Huomion kohdistaminen käytännön todellisuuteen tarkoittaa sitä että kysytään ja tarkastellaan sitä miten jotakin asiaa todella ja käytännössä tehdään – mitä ihmiset tekevät kun he katsovat telkkaria tai kuuntelevat musiikkia, millaisissa tilanteissa, millä konkreettisilla tavoilla; mitä tapahtuu kun musiikkia kuunnellaan?

4.     Tiedon keruu ja tutkimusasetelma

Perustavaa on aina oma havainto, omaan läsnäoloon ja havaintoihin perustuva aineisto.

Lisänä käytetään luonnollisesti muuta aineistoa, kirjallista, erilaista taustamateriaalia jne.

Etnografisessa tutkimuksessa tutkimusasetelma on usein ennalta määräämätön, täsmentyy tutkimuksen myötä. Samoin tutkimusongelma voi määrittyä ja täsmentyä tutkimuksen kuluessa. ” Etnografisille tutkimuksille on tyypillistä se, että tutkimussuunnitelmat ovat yleensä aluksi väljiä ja kiinteytyvät ajan myötä. Usein varsinaiset tutkimuskysymyksetkin muotoutuvat vasta, kun tutkija on seurannut tutkittavaa kohdetta jo jonkin aikaa. Tällä varmistutaan siitä, että kysymykset ovat relevantteja kohteeseen nähden ja kasvaisivat yhteisön sisältä päin.”

Erittäin tärkeää etnografisessa tutkimuksessa on aineiston keruuseen ja tutkimuksen tekoon liittyvä monipuolinen dokumentaatio.

5.     Dokumentaatio

Pidä tutkimuspäiväkirjaa – ota kuvia – kerää erilaista aineistoa. Koska tutkija on itse läsnä ja osallisena, on tärkeää dokumentoida millä tavalla ja mitä aineistoa on kerätty, miten tutkimusongelma hahmottuu ja täsmentyy.

6.     Teoria ja reflektio

Juuri siksi että etnografia tuo tutkijan keskelle arkitodellisuutta ja osalliseksi tutkimuskohdetta, etnografiseen tutkimukseen liittyy luonnollisella tavalla myös ilmiön, aineiston, tutkimuksen teon teoreettinen hahmottaminen.

20.9. Tutkimuksen aihe, tutkimuskysymys ja tutkimusongelma

Aluksi kuultiin Harri Sippolan esitys luovien alojen kehittämisen hankkeista Satakunnassa/ Porissa, ja erityisesti ns. Energiahelmi-hankkeesta. Sitten mentiin läpi tutkimuksen teon alkumetrejä ”The Craft of Research” teoksen pohjalta:

Aivan aluksi:

1.     Kannattaa aina kirjoittaa tutkimussuunnitelma itselleen. Mitä haluaa tutkia? Miksi? Millaisia asioita pitää ottaa huomioon? (ns teoria – aiempi tutkimus – muu kirjallisuus – kohde: keitä – idea tutkimusasetelmasta). Tähän suunnitelmaan voi sitten tutkimuksen kuluessa aina palata, korjata sitä tai tehdä sen pohjalta valintoja ja rajauksia.

2.     Rohkeutta!

-       tutkimuksessa ei ole eikä pidäkään olla itsestään selviä tuloksia. Ongelmat kuuluvat asiaan.

-       Kirjoita koko ajan omat mietteesi – älä vain kopioi ja alleviivaa. Kirjoittamalla nousee esiin uusia seikkoja – ja samalla kasvaa varanto ajatuksia ja ilmauksia.

-       Muista eri alueet

-       Hae apua: puhu työstä toisille – ohjaaja, kollegat

-       Kun ongelmia nousee: niitä pitääkin olla! Ja, vain kokemus opettaa, tekemisen oppii vain tekemällä – siis eteenpäin vain.

Tutkimuksen suunnittelu

1.     Aihe: tarpeeksi spesifi että selviät

2.     Aiheesta => tutkimuskysymykset => tutkimusongelma

3.     Aineisto eli tutkimusasetelma joka kykenee vastaamaan kysymyksiin.

Jälleen: kirjoita, muistiinpanoja, ideoita, tekstinpätkiä siitä mitä mietit, miten asiat liittyvät toisiinsa jne.

Muista: tutkimus ei etene yhtä siivosti ja loogisesti kuin ohjeet – löydät itsesi tekemästä johtopäätöksiä ennen kuin olet kerännyt aineiston; ja usein aineiston analyysi johtaa tutkimusongelman tarkistamiseen.

Tutkimus ryhmätyönä: puhukaa paljon – sopikaa mistä ollaan yhtä mieltä ja missä jokainen voi tehdä omien näkemystensä mukaan – sopikaa työnjaosta.

Tutkimuksen aihe:

Yleensä lähtee liikkeelle kiinnostuksesta johonkin, ns. ”älyllistä kutinaa”, halua selvittää jotain, jokin mikä pohdittaa.

1.     Aloita siitä mikä sinua itseäsi kiinnostaa. (Luovuuden johtaminen)

2.     Listaa 4 – 5 aiheeseen liittyvää aluetta josta haluat tietää lisää.

3.     Valitse näistä se joka kiinnostaa eniten/ joka on tarpeeksi rajattu/ josta tiedät löytäväsi kirjallista jne. aineistoa.

4.     Tällä kurssilla kannattaa valita aihe jossa voi kokeilla ns. laadullisia menetelmiä, etnografiaa, osallistavia menetelmiä, taiteellisen tutkimuksen lähestymistapoja.

Aiheen rajaus:

lisää kiinnostuksen kohteeseen määreitä, kohdenna se johonkin tiettyyn paikkaan, ryhmään, ominaisuuteen jne. (Luovan johtamisen keinot – luova johtaminen IT alan yrityksissä – luovan johtajan ominaisuudet)

Aiheesta kysymyksiin:

Esitä aiheelle kysymyksiä. Hyvä tutkimus lähtee siitä mitä et vielä tiedä, mutta mitä haluaisit tietää.

Helpommat ja taustoittavat: Kuka, mitä, koska, missä?
Varsinaiset pähkinät: Miten, miksi, millainen?

Järjestä kysymykset – niistä voi aueta tutkimuksen osa-alueita, jäsennystä miten edetä.

Kysymys ja sen merkitys:

1.     Nimeä aihe: tutkin _______ .

2.     Esitä kysymys muodossa: tutkin ______, koska haluan tietää _______.

3.     Perustele: tutkin ______, koska haluan tietää _____, jotta voisin ymmärtää ______.

Kysymyksistä tutkimusongelmaan

Tutkimusongelma on kommunikoitavissa muille, ja vakuuttaa ihmiset tutkimuksen merkityksellisyydestä.

Käytännölliset ongelmat ja tutkimusongelma: käytännöllinen ongelma syntyy eletyssä elämässä. Tutkimusongelma syntyy tutkijan päässä, on siis jo käsitteellistä ajattelua.

8.9. Mitä on tieteellinen tutkimus?

Tutkimuksen teko on sekä vaikeaa että helppoa.

1.   

Tutkimus on käsityötä

           Helppoa:

-       se on opittavissa

-       siihen on olemassa ohjeita

Vaikeaa: 

- ei ole välitöntä tutkimuksen teon taitoa, se ON opittava ja tekemällä
- ohjeilla ei tehdä tutkimusta, tutkimus tehdään vain tekemällä

2.     
Tutkimus on ajattelua, ja käsitteellistä ajattelua

Vaikeaa:
- ei ole olemassakaan tutkimusta ilman ajattelua ja ilman käsitteitä

Helppoa:

-       se on helvetin mielenkiintoista

Käsite ei ole sana vaan idea. Käsite ei kuvaa aukottomasti ja yksi yhteen jotain todella olemassa olevaa, vaan yrittää tavoittaa ja ilmaista jonkun todellisuuden ilmiön – koskaan sitä täydelleen tavoittamatta. Käsite sisältää aina ristiriidan ja jännitteen.

Tutkimus tarvitsee vähintään muutaman käsitteen – ei muodollisista syistä, vaan jotta tutkimukseen syntyisi tarvittava jännite.

Tutkimus on aina iteratiivista. Usein kuvataan tutkimuksen eteneminen syklisenä, mutta ei niin ett palattaisiin aina samaan lähtökohtaan, vaan että itse lähtökohta voidaan tutkimuksen kuluessa määritellä uudelleen, tarkistaa.

CBM Research Methods course fall 2010

Here is the program for the course and a few basic links. This blog will exceptionally be in Finnish, since all the students in the present course are Finnish-speaking. Spring-term 2011 we will have another CBM Methods course, in English.

8.9. Mitä on tieteellinen tutkimus? - Mitä on taiteellinen tutkimus? Peruskäsitteitä, lähtökohtia, keskustelua, oppaita, tehtävä. (What is scientific research? - What is artistic research? Basic concepts, starting points, discussion, handbooks, a task.) Luentosali 105
20.9. Harri Sippola tulee kertomaan Posekin Kulttuurin ja luovien alojen yrityskehityshankkeesta. Tarkoituksena käyttää hanketta kumppanina ja kohteena metodikurssin tutkimusharjoituksissa. (Harri Sippola tells about the development project for creative and cultural enterprises, which we will use as a subject for research exercises) Taik Ateljee
29.9. Etnografinen tutkimus (Ethnographic research) Luentosali 105
6.10 Interventio tutkimus - taiteellinen, design, toiminta. (Intervetion reearch - artistic, design, action research) Luentosali 105
13.10 Tutkimussuunnitelmat: ryhmissä tehtävä tutkimusharjoitus (Research plans of a research exercise made in groups) Luentosali 241
Myöhemmin sovittavana ajankohtana pidetään tutkimusraporttien esittely ja palautekeskustelu. (On a later date we'll have presentation of research reports and feedback discussion)

Kirjallisuutta:
Wayne C. Booth, Gregory G. Colomb & Joseph Williams: The Craft of Research. The University of Chicago Press 1995

Linkkejä:
Minäkö tutkija? 
Johdatus laadullisen tutkimuksen metodologiaan
Tuote ja tieto